Kenkäopas

Mokkasiinit

Mokkasiinit, joita myös ajokengiksi kutsutaan, ovat moderni klassikko. Kenkien alkuperäinen keksijä on kiistanalainen, mutta sanotaan, että ensimmäiset ajokengät keksi italialainen Gianni Mostile vuonna 1963 Alkuperäiset kengät ovat rennon malliset mokkasiinit, joissa on ylös kantaan saakka jatkuva pohja. Pohja on usein tehty pelkästään pienistä kuminappuloista. Rakenne tekee kengistä varsin pehmeät ja notkeat, ja ne sopivat hyvin käyttäjille, jotka haluavat pukeutua rennosti mutta tyylikkäästi. Rakenteensa takia kengät eivät kuitenkaan sovi kovin hyvin pitkiin kävelyihin, sillä ne kuluvat nopeasti ja niitä on hankala korjata.

Brogue-kengät

Oxford-kengät

Oxford-kengät ovat kaikkein muodollisimmat kengät ja jokaisella tulisi olla vaatekaapissaan vähintään yksi musta oxford-kenkäpari. Kenkiä käytetään virallisissa tilaisuuksissa, joissa pukukoodina on tumma puku ja ne sopivat erittäin hyvin myös asialliseen bisnespukeutumiseen. Oxford-kengille on ominaista sileä päällinen, sauma kärjessä ja suljettu nauhoitus, mutta niitä on saatavana myös hieman koristeellisempia malleja. Oxford-kenkiä kutsutaan myös nimellä balmoral, tavallisesti Amerikassa, mutta myös Skotlannissa ja Irlannissa.

Derby-kengät

Derby-kengät ovat oxford-kenkiä epämuodollisemmat kengät, jotka sopivat hyvin arkisempaan käyttöön. Derby-kengissä on avoin nauhoitus ja niiden yläpinta on usein tehty yhdestä nahkakaistaleesta. Kengistä on useita malleja aina tyylikkäistä rennompiin malleihin. Joskus kenkiä kutsutaan nimellä blucher, joka on niiden tavallinen nimitys Amerikassa.

Kalossit

Kalossit ovat päällyskengät, jotka puetaan suojaamaan nahkakenkiä. Pohjoismaissa kalossit ovat lähes välttämättömät, jos nahkakenkiä halutaan käyttää ympäri vuoden. Ne ovat tarpeen ainakin nahkapohjaisten kenkien kanssa, sillä kostea sää vahingoittaa nahkapohjaa helposti. Aikaisemmin kalossit saatettiin valmistaa nahasta ja värit olivat yleensä tummia, kuten ruskeaa ja mustaa. Nykyisin kalossit ovat värikkäämpiä ja ne valmistetaan yleensä kumista tai muusta synteettisestä materiaalista.

Solkikengät

Solkikengät ovat muodollisuudeltaan keskitasoa. Ne ovat derby-kenkiä muodollisemmat, mutta eivät yhtä muodolliset kuin oxford-kengät. Tyylillisesti ne sopivat hyvin sekä farkkujen että tyylikkään puvun kanssa ja antavat siistin vaikutelman. Kengissä on nauhojen sijaan päällä yksi tai kaksi solkea. Solkien käytön sanotaan olevan peräisin sandaaleista, joita munkit käyttivät 1400-luvulla.

Loaferit

Loaferit tai pistokkaat ovat rento mutta tyylikäs vaihtoehto tavallisille nauhakengille. Kenkien tuntomerkkinä on, että niissä ei ole nauhoja, vaan ne on helppo vetää jalkaan. Kengät ovat peräisin Norjasta, jossa niitä käytettiin ensin epämuodollisina työkenkinä, mutta ajan myötä niistä on tullut muodikkaammat. Tyylillisesti loaferit sopivat täydellisesti farkkujen ja pikkutakin kanssa tai virallisempiin tilaisuuksiin kesäaikaan. Loafereita on eri malleja, muun muassa tupsulliset tai penny-loaferit. Tupsullisissa loafereissa on tupsut kengän päällä. Penny-loafereissa on sen sijaan kengän päällä nauha ja aukko, johon sujautettiin 1950-luvulla kolikko, joka riitti puhelun soittamiseen. Kolikko näkyi nauhan aukosta ja tästä syystä kenkiä alettiin kutsua penny-loafereiksi.

Nilkkurit

Nilkkurit ovat korkeavartiset kengät, joita on saatavana eri malleja ja eri materiaaleista valmistettuna, nauhoilla tai ilman. Nilkkureita on käytetty tuhansien vuosien ajan ja niiden tarkoitus on ollut aina sama: suojata jalkaterää ja nilkkaa kosteudelta ja kolhuilta. Nilkkurimallit vaihtelevat yksinkertaisista vaelluskengistä kauniisiin broguekuvioisiin kenkiin, jotka sopivat erinomaisesti flanellihousujen kanssa. Yksi nilkkurimalli on aavikkokengät, jotka saivat alkunsa Kairon basaareissa 1900-luvun alussa. Aavikkokengät on tavallisesti valmistettu mokasta ja niissä on melko lyhyt nyöritys. Usein niissä on myös kumipohja. Kengät sopivat hyvin epämuodollisempaan pukeutumiseen.

Muita kenkämalleja ovat chelsea-nilkkurit, chukka-kengät ja jodhpurit. Chelsea-nilkkurit ovat jalkaan vedettävät kengät, joissa on kuminauha sivuilla. Tyypillinen esimerkki ovat R.M. Williamsin klassiset nilkkurit. Chukka-kangät ovat rennot nilkkapituiset kengät, joiden nyörityksessä on yleensä vain kaksi tai kolme reikäparia. Tyypillinen esimerkki tästä kenkämallista ovat Clarksin aavikkokengät. Jodhpurit ovat nilkkapituiset, alunperin ratsastuskengiksi tarkoitetut kengät. Kengissä on solki ja nilkan yli kulkeva remmi, kun taas monissa muissa kengissä on nauhat.

Sandaalit

Sandaalit ovat epämuodolliset ja varsin kiistanalaiset jalkineet. Usein keskustellaan siitä, voiko niitä käyttää kaupungissa. Emme ota tähän kysymykseen kantaa. Sandaaleissa on tyypillisesti enemmän tyhjää tilaa kuin kengissä ja niissä on enemmän remmejä kuin kokonaisia nahka- tai kangaskaistaleita. Sandaalit ovat ilmavat jalkineet, jotka sopivat erinomaisesti käytettäväksi lämpimään vuodenaikaan. Niitä on käytetty jo ammoisista ajoista lähtien, sillä vanhimmat löydetyt sandaalit ovat peräisin yli 10 000 vuoden takaa.

Satulakengät

Satulakengät ovat oxford-kenkien rennompi malli, joissa on tyypillisesti sileä kärki ja satulan mallinen, yleensä kontrastivärinen nahkakaistale nauhoituksen kohdalla. Tämän kenkämallin toi markkinoille vuonna 1906 amerikkalainen Spalding urheilukenkänä tenniksen ja squashin pelaajille. Nykyisin kengistä on jälleen tullut suositut ja ne sopivat erinomaisesti hieman rennompaan pukeutumiseen farkkujen tai cargohousujen kanssa.

Purjehduskengät

Purjehduskengät ovat rento klassikko merihenkisessä kesämuodissa. Ne voivat olla nahkaiset tai kanvaasikankaasta valmistetut ja niissä on aina pieni nyöritys. Pohja on usein valkoista, kuviopintaista kumia, joka parantaa pitoa veneen kannella jättämättä jälkiä. Modernit purjehduskengät kehitti on amerikkalainen Paul Sperry, joka havaitsi, miten vaivattomasti hänen koiransa liikkui jäällä. Tarkasteltuaan koiran polkuanturoita ja havaittuaan, että niissä on pienet urat, hän kokeili samaa kenkiinsä ja lopputuloksena syntyivät modernit purjehduskengät.

Tennarit

Tennarit ovat kaikkein rennoin kenkävaihtoehto. Pohjimmiltaan tennarit ovat voimistelukengät, joiden suuri suosio perustuu niiden käyttömukavuuteen ja yleensä suhteellisen edulliseen hintaan. Kenkien englanninkielinen nimi sneakers tulee siitä, että kumipohjien ansiosta kengillä käveleminen oli niin hiljaista, että niillä pystyi hiipimään toisten luokse huomaamatta. Tennarit saivat alkunsa 1800-luvun jälkipuoliskolla, jolloin ryhdyttiin valmistamaan yksinkertaisia kumipohjaisia kenkiä, joissa oikean ja vasemman jalan kengän välillä ei ollut eroa. Nykyisin tennarit ovat kehittyneet paljon tuon ajan kengistä erittäin teknisiksi jalkineiksi, joita on saatavana useita eri malleja, tai jotka voidaan räätälöidä persoonallisiksi.

Espadrillot

Espadrillot ovat saaneet alkunsa Espanjassa Kataloniassa jo 1300-luvulla. Kenkiä käyttivät alunperin maanviljelijät ja kalastajat, mutta nykyisin ne ovat muotitietoisten rennot kesäkengät. Yksinkertaisissa kengissä on usein olki- tai puupohja ja päällinen kangasta. Kenkien nimi tulee siitä, että alunperin pohjat valmistettiin espanjalaisesta esparto-ruohosta.

Tohvelit

Tohveleita tai slippereitä, kuten hienommat kenkävalmistajat kenkiä kutsuvat, ei nykyisin käytetä kovin paljon. Ne ovat kuitenkin varsin käytännöllinen vaihtoehto viileässä ja vetoisassa talossa tai haluttaessa pistäytyä viinikellarissa likaamatta sukkia. Tohveleita on useita malleja aina nahasta ja sametista valmistettuista yksinkertaisempiin turkisvuorillisiin malleihin. Tyylikkäät kotitohvelit haluava voi panostaa tohveleihin, joissa on nahkapohja ja korko. Tohveleihin voi myös kirjailla omat nimikirjaimet.

Avoin nauhoitus

Avoin nauhoitus tai ulkopuolella oleva nauhoitus tarkoittaa, että kengän sivuosat, joissa nauhat ovat, on ommeltu kengän etuosan päälle. Tällainen nauhoitus helpottaa kenkien pukemista ja riisumista ja ne antavat jalalle enemmän tilaa kengässä.

Suljettu nauhoitus

Suljettu nauhoitus tarkoittaa, että se päällisen osa, jossa nauhoitus on, on ommeltu kiinni kengän etuosan sisäpuolelle eli tämä osa on muiden osien peitossa. Tällainen nauhoitus tekee kengästä tiukasti istuvan nilkan kohdalta.

Lesti

Lesti on pohjimmiltaan osa, jonka perusteella kenkä on valmistettu. Yksinkertaistettuna se on muovista, puusta tai metallista valmistettu jäljennös ihmisen jalkaterästä, jonka ympärille kenkävalmistajat valmistavat kengät. Jokaisella valmistajalla on omat lestinsä, joissa on erilaiset keskimitat ja esteettiset vaatimukset. Kenkien laadun mittarina on, kuinka kauan kenkä on ollut lestissä ja kuinka pitkään sitä on muokattu lestin mukaan. Mitä pidempään kenkää on pidetty lestissä, sitä mukavampi ja tyylikkäämmän muotoinen se on.

Reunosommel

Reunosommelta pidetään usein ensisijaisena tapana kengän ompelemisessa ja kenkien laadun tunnuksena. Reunosommel tekee kengästä suhteellisen hyvin vettäpitävän ja miellyttävän käyttää. Reunoskenkien toisena merkittävänä etuna on, että kengän pohja on helpompi vaihtaa, ja että se on kiinni muussa kengässä erillisellä saumalla. Reunoskenkää kutsutaan myös nimellä Goodyear welted. Tämä tarkoittaa, että kengät on valmistettu koneella, joka Charles Goodyear JR kehitti 1800-luvun lopussa reunaommeltujen kenkien laajamittaisempaa tuotantoa varten.

Reunosompeleen erikoispiirteenä on, että kenkien päällysnahka ja vuori ommellaan yhteen sidepohjan kanssa, mikä muodostaa onkalon, johon jalka laitetaan. Tämän ympärille ommellaan ulkopuolelle nahkanauha, anturan ommel, samaan saumaan. Tämän jälkeen nahkaraita taitetaan niin, että se voidaan ommella kiinni kengän pohjaan. Pohjan ja sidepohjan väliin muodostuu ontelo, joka täytetään korkilla. Sidepohja on kengän sisin pohja, joka ommellaan kiinni päällysnahkaan eli kengän päällinen kengän pohjaan. Sidepohjan päälle laitetaan kengässä näkyviin jäävä pohja. 

Cordovan

Nahka

Nahka on parkittua eläimennahkaa, jonka ominaisuudet riippuvat käytetyistä parkitsemismenetelmistä.

Mokka

Mokka on nahkaa, joka on karhennettu sisäpinnalta eli lähempänä eläimen kehoa olleelta puolelta. Käsittely tekee nahasta samettimaisen.

Nupukki

Nupukki on mokkamaista materiaalia, joka mokasta poiketen on hiottu nahan martiopuolelta eli ulkopinnalta. Näin nahasta tulee himmeäpintainen ja sileä.

Kumipohja

Kumipohja on hieman karkea ja lähinnä syksy- ja talvikäyttöön sopiva vaihtoehto nahkapohjaan verrattuna. Se sopii siis paremmin vaativampaan säähän.

Nahkapohja

Nahkapohja on pehmeä ja miellyttävän tuntuinen sekä hyvin hengittävä pohjavaihtoehto, joka sopii erinomaisesti kuivaan säähän. Jos haluat käyttää kenkiä sateella ja huonolla säällä, niihin on hyvä laittaa kumiset kulutuspohjat kenkien suojaamiseksi.

Lepolesti

Lepolesti auttaa säilyttämään kenkien muodon ja imee kosteutta, jotta kengät eivät halkeile käytössä muodostuneiden taitteiden kohdalta. Lepolestin tulisi olla mieluiten antibakteerista setripuuta, joka tappaa jalkahiestä muodostuvia bakteereita. Setripuusta tulee myös miellyttävää tuoksua.